"Olisin mielummin purjehtimassa, mutta talvellakin täytyy tehdä jotain."

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Sata vuotta sitten: Naantalin Purjehdusseuran perustava kokous 3.5.1917


Näkymä Naantalin satamaa. Vasemmalla tunnistamaton kulkue. Kuva todennököisesti O.W. Sorthanin ottama 1920- tai 1930-luvulla. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0.


Sata vuotta sitten O.W. Sorthan, J. Söderlund, Hj. Hacklin, Hugo Törnström ja Selim Sorthan kokoontuivat Naantalissa 3.5.1917 ja pitivät Naantalin Purjehdusseuran perustavan kokouksen, jossa vuodesta 1915 asti pöydällä ollut kysymys ratkaistiin. Kokouksessa päätetiin perustaa Nådendal Segelsällskap niminen yhdistys ja jättää sen säännöt Turun ja Porin läänin kuvernöörin hyväksyttäväksi.

Idea purjehdusseuran perustamiseen oli syntynyt pitkällisen prosessin myötä. Kylpylävieraiden huviksi järjestetyt jokavuotiset purjehduskilpailut olivat saaneet vakiintuneen ja organisoidun muodon. Vuodesta 1909 samat henkilöt olivat järjestäneet purjehduskilpailuja vuosittain ja toiminta muistutti pitkälti muiden kaupunkien purjehdusseurojen toimintaa. Alkunsa ne olivat saaneet jo 1860-luvun lopulla, jolloin ensimmäiset yhteispurjehdukset järjestettiin Airisto Segelsällskapin jäsenten toimesta Naantaliin. Vuosien varrella moni naantalilainen olikin liittynyt naapurikaupungin purjehdusseuraan.

Näkymä Kailon saaren rannasta kohti Naantalin kaupunkia. Saari oli aikanaan suosittu soutu- ja purjehdusretkien kohde.
Kuva: noin 1890, R. Hjelt, Museovirasto. CC BY 4.0.

Näkymä Naantalin satamasta. Edessä kirkko ja oikealla Kaivohuone. Kuva: noin 1890, R. Hjelt, Museovirasto. CC BY 4.0.

Saaristolaisveneitä Naantalin satamassa. Taustalla höyrylaiva Norden. Kuva: noin 1890, R. Hjelt, Museovirasto. CC BY 4.0.


On hyvä kysymys, miksi juuri vuonna 1917 naantalilaiset purjehdusintoilijat kokoontuivat ja päättivät lopulta perustaa seuran. Syitä oli monia, joista yksi oli maailmanpoliittinen. Ensimmäinen maailmansota oli kiristänyt purjehdusta ulommilla merialueilla ja muutoinkin vesillä tapahtuvaa toimintaa valvottiin tarkemmin. Tämä saattaa olla yksi syy, miksi vuoden 1915 kilpailuiden jälkeen naantalilaiset purjehtijat laativat ensimmäiset säännöt saaden neuvoja aina Helsingistä saakka. Frisk Briss tiesikin kertoa heti tuoreeltaan, että uusi pursiseura tulee aloittamaan toimintansa jo vuoden 1916 aikana Naantalissa.

Kesti kuitenkin vielä kaksi vuotta ennen kuin uuden pursiseuran säännöt jätettiin vahvistettavaksi. Vuoden 1916 kilpailut järjestettiin kuten ennen ja mukana oli myös uusia naantalilaisia purjehduksen ystäviä. Seuran sääntöjä ei kuitenkaan saatu vielä vahvistettua ennen kuin kevätaurinko vuonna 1917 lämmitti Kuparivuoren rinteitä.


Purjevene luovii kohti Naantalia Kuparivuoren itäpuolella. Kuva: 1870- tai 1880-luvulta, R. Reinberg, Museovirasto. CC BY 4.0.


Ilmeisesti seuran perustajajäsenet katsoivat, että ajankohta ei ollut vielä suotuisa vuonna 1915 tai 1916 jättää seuran perustamisilmoitus. Sodan aikana poliittinen kontrolli oli tiukkaa ja viranomaiset suhtautuivat suomalaisten yhdistymispyrkimyksiin hyvin epäluuloisesti. Ajatus kaupunkilaisten omasta seurasta kantoi kuitenkin läpi maailmansodan myllerryksen ja vuonna 1917 Naantalin Purjehdusseura lopulta perustettiin virallisesti.

Ei tarkkaan tiedetä, miksi purjehdusseuran perustajaisät päättivät kokoontua 3.5 ja jättää hakemuksen kahta päivää myöhemmin Turun ja Porin läänin kuvernöörin hyväksyttäväksi, mutta ilmeisesti he katsoivat poliittisen tilanteen olevan sen suuntainen, että kuvernöörin olisi mahdollista puoltaa hakemusta ja näin hyväksyä se.


Turistit saapuvat Naantaliin höyrylaivoilla. Laiturissa S/S Ahti ja S/S Merimasku. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0.


Kevään ja kesän aikana valtakunnan politiikassa tapahtui mullistuksia, joiden johdosta myös Suomen suuriruhtinaskunnassa venäläisten harjoittama tiukka poliittinen kontrolli löystyi. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen Suomessa puhalsivat vapaammat tuulet. Venäjän keisari Nikolai II oli menettänyt kruununsa ja valtakunta ajautui sekasortoon, jonka seurauksena myös Suomi sai lopulta itsenäisyytensä. Moni asia muuttui niin Naantalissa kuin muualla Suomessa. Siinä samassa joukko purjehtijoita näki tilaisuutensa tulleen.

Kaikki kokoukseen osallistujat päättivät liittyä vasta perustetun seuran jäseniksi ja heistä muodostettiin seuran ensimmäinen hallitus. Kahta päivää myöhemmin 5.5.1917 uuden seuran kommodori Josef Palmgren, sihteeri ja taloudenhoitaja J. Söderlund sekä palkintotuomari O.W. Sorthan jättivät säännöt lääninkansliaan kuvernöörin hyväksyttäväksi.


Huvipursia ja saaristolaisveneitä Naantalissa. Kuva: noin 1910-luvulta. Museovirasto. CC BY 4.0.


Mitä ilmeisemmin vuoden 1917 levottomien aikojen takia säännöt viipyivät matkalla päivälleen viisi kuukautta ja vasta lokakuun viidentenä päivänä 1917 Turun ja Porin läänin kuvernööri K. J. M. Collan ilmoitti hyväksyneensä Nådendal Segelsällskap nimisen yhdistyksen säännöt. Kyseistä päivämäärä seuran perustajajäsenet ovat juhlineet seuran syntymäpäivänä.

Sääntöjen viipymisestä huolimatta Naantalissa järjestettiin samana vuonna, elokuun kolmantena päivänä ennen näkemättömät purjehduskilpailut, joita osallistujat muistelivat vielä vuosia myöhemmin. Kisasta muodostui yksi 1910-luvun suurimmista regatoista koko maassa. Tapahtumaan otti osaa 51 venettä, jonka lisäksi paikalle oli saapunut myös muita veneitä. Naantalin sataman redillä lepäsi mm. aikansa suurimpiin huviveneisiin kuulunut 12mR-luokan Ierne.

Kylpylävieraita Kaivopuistossa viettämässä kesäpäivää 1908–1909. Kuva: M. L. Carstens, Museovirasto. CC BY 4.0.


Elokuiset purjehduskilpailut jäivät vuoden 1917 ainoaksi varsinaiseksi tapahtumaksi. Turun ja Porin läänin kuvernöörin sääntöjen hyväksyntä saapui vasta marraskuussa, jolloin kesäinen kylpyläkaupunki oli jo hiljentynyt seuraavan kesän odotukseen. Vuosi 1918 toi lopulta omat mullistuksensa kansakunnan kohtaloon, joista Naantali tosin selvisi hyvin vähällä.

Kaiken kaikkiaan hyvin harva asia, jos mikään muuttui perustavan kokouksen myötä. Uuden purjehdusseuran johtokunta jatkoi sitä samaa työtä, jota aikaisemmat kilpailutoimikunnat olivat tehneet. Johtokunnan keskeisimmäksi tehtäväksi seuraavaksi 30 vuodeksi tuli järjestää purjehduskisoja Naantalissa kylpylävieraiden ja kaupungin asukkaiden iloksi.


Kirjoitus perustuu kesän lopulla ilmestyvään Naantalin Purjehdusseuran historiateokseen: Naantali purjehtii – Naantalin Purjehdusseuran historia 1917–2017.


Elämää Naantalin kaupungissa. Kuvan ottanut todennäköisesti O.W. Sorthan ja kustantanut Naantalin Kirjakauppa, jota
seura-aktiivi Oskari Tervo ylläpiti. Kuva: Museovirasto. CC BY 4.0.